Taannoin kyselin lukijoilta postaustoiveita ja päivä K:n kanssa oli monekin toiveissa. Nyt viimein sain toteutettua tämän. Tässäpä siis melko normaali (tai noh..K:n kannalta tuntui olevan astetta kenkumpi) kotipäivä K:n tapaan.
6.30 kuuluu ensimmäinen ähkäisy pinnasängystä. Nousen laittamaan K:lle tutin suuhun ja laitan jalkopäähän potkitun peiton takaisin päälle. K jatkaa unta mutta hieman levottomana -aikoo siis selkeästi herätä kohta. Kello on tasan seitsemän kun K herää. Mies herää juuri tuolloin ja hän nappaa K:n mukaansa vaipanvaihtoon ja aamutoimiin. Minä torkun vielä hetken. Mies lähtee puoli kahdeksalta töihin ja tuo K:n viereeni. On ihanaa kun K:n naamalle leviää leveä hymy minut nähdessään. Siinä sitten jutellaan ja naureskellaan. Välillä tutkitaan maailmaa (=tyynyjä) Sitten tuleekin väsy ja molemmat jatkamme unta vierekkäin tuhisten.
Yhdeksän aikaan herätään taas ja aloitellaan päivä ihan oikein päin. Lähdetään kylppäriin naamanpesuun (siitä hyvästä äiti saa aina vihaisia katseita), vaipan ja päivävaatteiden vaihtoon. Tämän jälkeen lähdetään maistelemaan päärynäsosetta.
K leikkii hetken leikkimatolla ja äiti saa tilaisuuden päästä itse pesulle ja vaatteiden vaihtoon. Haaveilen aamukahvista mutta se saa nyt jäädä -juniori alkaa kitistä matolla väsymystään.
Ulkona sataa taas vettä -ei siis vaunulenkille tänäänkään! Onneksi vaunut saa suojaan verannalle. Muutaman kerran K hätyttää äitiä heijaamaan vaunuja mutta nukahtaa sitten. Äiti pääsee aamukahville puoliyhdentoista aikaan.
Yleensä K ei nuku ulkona kovinkaan pitkään joten ihmettelen kun pojalle nyt näyttää maistuvankin uni. Päätän käyttää ajan hyväkseni ja alan valmistamaan lähipäivien soseita sekä siivoamaan keittiötä joka on hävityksenkauhistus. Siivouksen loppusuoralla itkuhälyttimestä kuuluu ”ääää!”. K:n tultua sisälle hoidan siivoukset loppuun K:n katsellessa ihmeissään. Sitten päästäänkin parsakaalin kimppuun! Ensimmäisen kerran maistaessa K:n pitää vähän irvistää..loppu meneekin sitten mukisematta alas.
Tämän jälkeen siirrytään leikkimään ja lukemaan loruja. Körökörö kirkkoon tuntuu olevan hitti.
Sitten nappasen pojan manducan kyytiin ja kaivan siivouskaapista imurin. En tykkää imuroida pojan nukkuessa. Ei siksi, että se K:n unta häiritsisi mutta itselläni olisi epävarma olo jos en kuule K:n mahdollisia huhuiluja imurin melussa.
Repussa olo selkeästi rauhoittaa K:n ja poika alkaa vikisemään väsymystään kun lasken hänet manducasta pois. Nappaan pojan syliini nukkumaan. Jostain syystä K nukahtaa nykyään ainostaan syliin tai vaunuihin. Pienempänä nukahti itsekseen omaan sänkyynsä mutta nyt sellaisesta on turha haaveillakaan. Kello käy yhtä kun K nukahtaa.
Tuntuu hieman viileältä joten päätän laittaa takkaan tulen. Samalla laitan myös koneellisen pyykkiä pyörimään.
K nukkuu tässä vaiheessa yleensä 2,5-3 tuntia joten päätän ottaa rennosti. Mutta eipäs mitä! Kohta kuuluu huhuilu sängystä. K on herännyt ja hyrrää sängyssä levottomasti vaikkakin selkeästi väsyneenä. Liekkö se parsakaali nyt kiusaa? Otan pojan syliini ja nukutan uudelleen. Sänkyyn siirtäsessä K kuitenkin herää eikä nukkumisesta tule enää mitään. Nukkuminen on selkeästi tänään kovin haastavaa..
Seurustellaan hyvä tovi meidän sängyllämme kunnes K alkaa kitistä taas väsymystä. Nappaan pojan mukaani olohuoneeseen ja nappaan television auki. Makuuhuoneen seinien tuijotus ei enää nappaa. Heijaan itkevää poikaa hyvän tovin ennenkuin uni vie voiton. Siitä asti kun K on ruvennut havannoimaan ympäristöään enemmän ei nukahtaminen ole ollut mikään helppo juttu. Vaikka poika olisi kuinka väsynyt hän taistelee vastaan. Vähintään pieni kitinä tulee aina -joskus valtavat raivarit. Maailmassa on liikaa nähtävää! K:n nukahtaessa kello käy puoli kolmea ja mietin mitenkähän sekaisin pojan rytmi nyt menee…
K:n nukkuessa äitikin pääsee syömään ja teekupin pariin.
K nukkuu lyhyet 45 min päikkärit jonka jälkeen syödään ja siirrytään lastenhuoneeseen leikkimään. Mies tulee kotiin poikkeuksellisesti jo neljän aikaan. K hengailee isänsä kanssa ja äiti tekee ruokaa. Syömme tänään vuorotellen koska K on melko huomionkipeä eikä viihdy vain lattialle meidän syömistä katsellen. Viiden jälkeen huonot päiväunet alkavat verottamaan pientä miestä. Lähdetään iltapesuille ja vaihdetaan yöpuku päälle. K on kyllä sitä mieltä, että yöpuku on jotain syötävää…
Sitten on iltavellin aika. Tämän jälkeen K on ihan rättipoikki ja mukahtaa jo puoli kuudelta. Yleensähän K menee nukkumaan kuuden/seitsemän aikaan.
ZZzzzzzzz…..