Mansikkapaikassa kirjoittelee Pia - kolmekymppinen sisustamiseen hurahtanut äiti. Täällä ei turhia murehdita vaan nautitaan elämän pienistä iloista!
Kaipasin edelleen lisää vaaleaa olohuoneeseen/ruokailutilaan. Ratkaisuksi löytyi kaapista jouluna anopilta saatu Marimekon pöytäliina. Jotenkin omassa mielessäni tuollainen iso valkea liina kuuluu juhliin mutta miksipä sitä ei voisi pitää arkenakin? Varsinkin kun kaveriksi etsi Ikean tabletit. Nuo tabletitkin näyttävät paremmalta tuota valkoista liinaa vasten kuin tummaa pöytää.
Hassu juttu vaikka olenkin maalaisromantiikan ystävä. Pöytäliinaan tottuminen ei käykkään hetkessä. Itse vierastan vieläkin, kaitaliinat ovat jo sulateltu.<br /><br />Mikäköhän siinä on? Ehkä traumat koko pitkästä pöytäliinasta jäivät 90- luvun vahakangas liinoista värikkäine kuviointeineen… :)<br /><br />oli miten oli, ilme on tosiaan raikastunut ja kevääseen sopiva !
Viivi: Sama homma on minullakin ollut..pöytäliinaa en ole osannut pitää. Kaitaliinojakin harvakseltaan. Epäilinkin liinaa silittäessä mitä tästä tulee mutta yllättäen se sitten miellyttikin silmää 🙂