Vihreää ja puuta

Mukavaa palmusunnuntaita! Siivosin tässä viikolla koko asunnon ja siivousrupeaman jälkeen on mukava räpsiä kuvia blogiin. Tänään siis olohuone kuvissa.

 

Mukavasti uusi pöytä tuo kaivattuja puunsävyjä olohuoneeseen. Vihreä väri kasvien muodossa sopii tuohon mielestäni tosi kivasti -heti on keväisempi fiilis.

Uusi olohuoneenpöytä

Viimein meillä on uusi olohuoneenpöytä! Aikoinaan vanha Alkon arkku toimi pöytänä mutta koen sen olevan liian vaarallinen taloon jossa on pieni lapsi. Tai ainakin kun lapsi on niin vauhdikas kuin meidän H. Olen pitkään etsinyt sopivaa pöytää turhaan. Joensuussa sitten vierailimme taitokorttelista löytyvässä Sarustiikka sisustuspuodissa. Heti ovella totesin, että no tuon pöydän haluan! Onneksi liikkeellä oltiin isommalla autolla ja pöytä mahtui mukaan -olisi se jäänyt muuten kummittelemaan.

Nyt olohuone alkaa tuntua valmiilta. Mitäs tykkäätte uudesta pöydästä?

Koli!

Nyt täytyy tuoda Koli muistoja tänne blogiinkin. Viikko sitten lähdimme ihanan Lumimäellä blogin H:n kanssa minilomalle. Tarkoitus oli viettää pari päivää rentoa aikaa mielellään kylpylässä lilluen. Tämmöinen pienten lasten äitien vuosihuolto. Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme ajella Kolille asti -Kolin relaxspa on vain niin ainutlaatuinen paikka. Hotelli sijaitsee upeissa kansallismaisemissa ja spa osasto on juuri niin tunnelmallinen kun toivoa voi. Iltaisin vain aikuisten käytössä, poreallas, paljuja, saunoja ja elämyssuihku. Välillä voi käydä lepäilemässä lämmitetyillä kivituoleilla ja nauttia maisemista. Lipun hintaan kuuluu Lumenen hoitotuotteet tai skumppaa. Kahdestaan kannattaa toisen ottaa toinen -molemmista riittää jaettavaksi.

Käväistiin me pikaisesti myös Joensuussa -entinen opiskelukaupunkini oli yhtä mukava kuin muistinkin vaikka paljon oli muuttunut. Lähinnä ehdimme käymään taitokorttelin ihania pikkuputiikkeja läpi. Osa jäi harmi vain näkemättä kun parkkiaikaa ei keskustassa kadun varrella saanut enempää kuin tunnin.

Myöhemmin pitää esitellä mitä toinkaan mukanani Joensuusta.

Muutoin reissu meni ihastellen näitä upeita Kolin maisemia ja maailmaa parantaen hyvässä seurassa. Mietittiin, että tästä voisi tehdä perinteen. Nähdään siis uudestaan Koli!

Raskaan viikon loppupuolella

Heippa blogiin! Jälleen on vierähtänyt yksi viikko. Itselleni se on ollut aika raskas niin henkisesti kuin fyysisesti. Kroppa ei ole sairastelun jäljiltä kunnossa edelleenkään, auto lähti korjaamolle  ja se raskain asia on koskenut vanhaa kotiani Oulun suunnalla. Asunto on ollut meillä vuokralla useita vuosia suht ongelmitta. Syksyllä tehtiin sitten melkoinen arviointivirhe ja nyt viimein pitkän oikeusprosessin kautta asunto saatiin tyhjäksi. Maanantaina kävin katsomassa mitä tuhoa asunnossa oli tehty ja jouduimme vaihtamaan lukot ettei sinne enää kukaan ulkopuolinen pääse -avaimethan ovat teillä tuntemattomilla.  Kyllä se vetää synkäksi katsoa miten kaltoin vanhaa rakasta kotia on kohdeltu. Jos jotain tästä opin niin sen, että vuokralaisen taustat kannattaa todella tarkoin tutkia eikä jättää mitään tutkimatta kiireen takia. Eikä kuitteja vastaan luovuteta mitään -ne kun helposti väärentää. Mutta sellainen viikko. Loppuviikko sujuu onneksi mukavemmissa merkeissä. Tänään pidetään vaatekutsuja ja sunnuntaina äiti pääsee vapaalle iskän jäädessä lasten kanssa. Suuntaan Kolille ystäväni kanssa. Voi tulee todella tarpeeseen tämä reissu! Elämä voittaa taas. Kuvitus kuvina nyt tällä viikolla napsaistuja yksityiskohtia kotoa. Ihanaa kun on taas valoa ja kuvaus sujuu!

Keittiön pikapäivitys

Tänään tehtiin pieni pikapäivitys keittiöön. Ikea reissulta nappasin mukaan hyllyn ja vaihdoimme sen vanhan harmaan levyn tilalle. Keittiössä pinnat ovat valkoista ja harmaata ja tasot kiveä. Kaipaan kovasti vähän lämpöä ja kodikkuutta tilaan ja haaveilen tasojen vaihdosta. Se nyt vain tuntuu hullulta vaihtaa hyväkuntoiset ja arvokkaat kivitasot.  Toistaiseksi siis fiksataan vain tämmöisiä pikkujuttuja siis.

Aiemmin löysin kirpparilta vanhan naulakon joka mätsäsi aika kivasti uuden avohyllyn kanssa. Siinä on nykyään paikka patalapuille ja keittiöpyyhkeelle.

Kaapin maalaus kalkkimaalilla

Meillä oli edellisten asukkaiden jättämä mäntykaappi apukeittiössä. Väri oli omaan silmään ruma ja vanhahtava mutta itse kaappi sisuksineen oikein toimiva ja soppeli tuohon tilaan. Pieni kodinhoitohuoneemme sijaitsee vieressä (peilistä heijastuukin ovi) ja näin vaatteet on kätevä siirtää kuivurista suoraan kaappiin. Lisäksi makuuhuone ja kylpyhuone löytyvät tuosta vierestä.

Kaappi siis sai jäädä ja se toimii minun ja miehen vaatekaappina. Värille vain halusin tehdä jotain. Hetken mietittyäni päätin kokeilla kalkkimaalilla maalausta. Maalaus oli helppoa kuten luvattiin ja myrkyttömyys plussaa -tätä maalattiin taas pitkälti päikkäriaikaan ja maalin käry olisi ollut aika Nou nou.

Sävyksi valitsin sävyn soft sand. Jälkeenpäin mietin, että vaaleanharmaa olisi saattanut olla parempi mutta näillä mennään. Nupit oli tarkoitus vaihtaa mutta se ei onnistunut -oviin on rakennettu lukitus mekanismi joten tavallinen nuppi ei käy. Lopulta päädyin maalaamaan nupit mustalla kalkkimaalilla. Maalia tarvitsi kaksi kerrosta ja paikoin kolmannen. Ensimmäisen kerroksen jälkeen olin kauhuissani mutta onneksi toisen kerroksen jälkeen lopputulos oli jo aivan erillainen.

Maaliskuu

Heipähei tännekkin. Blogissa on ollut hiljaista ja syystä. Maaliskuu ei ole oikein hemmotellut meitä. Ensin loman alkuun reissusuunnitelmat kaatuivat auto-ongelmiin, sitten sairastui tyttö ja kohta perään minä. Vuosiin en ole ollutkaan näin kipeänä. Viikon kärvistelyn jälkeen uskoin viimein miestä ja kävin päivystyksessä. Virus se on -kotia sairastamaan todettiin. Kunnes eilen soittelivat perään, että no kappas sinulla onkin angiina. Selvisihän se sitten viimein. Nyt alkaa herätä pieni toivo jo tulevasta -lääkekuuri on aloitettu ja nyt odottelen, että se purisi.  Jatketaan toiveikkaana huhtikuuta kohden. Sinne onkin luvassa jo paljon kivoja juttuja -mm. reissu Kolille.

Palailen taas blogiin kunhan tästä jälleen tokenen.

Tuparit

No ne tuparit! Monesti on kyselty milloin uutta kotia juhlitaan? Jotenkin olen ohittanut koko tupari aiheen kun koti on tuntunut kovin keskeneräiseltä. Ja niin hujahti syksy, vuosi vaihtui ja viimein mieskin alkoi kyselemään milloin voitaisiin juhlia? Eihän koti valmis ole edelleenkään mutta nyt oltiin siinä pisteessä, että viitsin “virallisesti” kotia esitellä. Viime viikonloppuna vietimme sitten tupareita kahteen otteeseen -perjantaina kävivät sukulaiset ja lauantaina oli ystävien vuoro. Mukava viikonloppu ja varsinkin lauantaina aika meni rupatellessa kuin siivillä ja maltoimme nukkumaan vasta lähempänä viittä kun osa vieraista yöpyi meillä.

Sitten ei olekkaan toivottavasti vähään aikaan luvassa tupareita. Naurettiin, että ehkä 20 vuoden päästä seuraavat.

 

Uusi sohva!

Uusi sohva on viimein täällä! Tai voiko edes sanoa viimein kun luvatun maaliskuun sijaan sohva saapui jo nyt. Täydellinen ajoitus kun pidämme tupaantuliaiset tulevana viikonloppuna -harmittelin jo sitä, ettei sohva ehdi juhliin. Ja miten tyytyväinen olenkaan valintaani. Sohvan kääntäminen näin päin sopi tilaan paremmin ja väri oli ihana -valkoinen mutta tietyssä valossa harmaa.

Vanha sohva lähti kätevästi vielä samana iltana uuteen kotiin ja nyt päästään laittamaan kotia tuparikuntoon.

Sängynpääty vierashuoneessa

Vierashuoneen sängynpääty on viimein paikallaan. Appi sen kanssa taisteli eilen tovin -kiitos vaivannäöstä.  Päädyksi löysin kaksi koristeleikkausta joulun jälkeisestä alesta. Vaakaan käännettynä olivat juuri oikean kokoiset. Tosi tympeä näitä oli vain saada seinään näin päin -huh!

Näin alkaa tämä huone valmistua. Etsinnässä olisi vielä tummemmat verhot ja Ikean uutuuksista bongasin kaapin jota hieman nyt himoitsen tänne. Mutta nämä ovat hienosäätöä enää.